Täti joskus sanoi kun olin pieni, että sitten kun oon jotain 15-vuotias niin mä voin sit ryypätä sen kanssa. Ei kiinnostanu.
Ehkä juuri vanhempieni känniääliöily sai mut pelkäämään kännisiä. Ensimmäisen kerran kun olisin päässyt isoihin bileisiin päätin olla menemättä, koska mua ahdisti kun siellä oli paljon kännipäisiä ihmisiä. Sama kun olisin ekan kerran päässyt kaverin kanssa kahdestaan paikallisille festareille.
Yläasteaikaiset "parhaat kaverit" toki joskus joi kaljaa ja mä katoin sitten niiden perään kun ne teki kaikkea typerää. Itse olisin mielummin vaan ollut kotona lukemassa tai pelaamassa tietokonepelejä. Koitti ne mutkin saada juomaan ja tupakoimaan, mutta ei vaan kiinnostanu. 17-vuotiaana eräät nettikaverit koittivat kovasti saada mut juomaan bisseä, jättivät jopa pari pulloa mulle. Yksi oli räjähtänyt pakastimeen. 2kk myöhemmin eräissä kotibileissä join toki yhden lonkeron ja ensimmäiset kännit vedin pari kuukautta myöhemmin Tuska open airissa - tai no jos totta puhutaan niin ekat kännit tuli ihan vahingossa joskus 15-vuotiaana kun join pullon simaa mikä olikin alkoholipitoista.
Kovasti muutenkin on ihmiset aina tuputtanu alkoholia ja nyt kun on jo ollut täysi-ikäinen jonkin aikaa niin aina sitä pitäisi muka olla juomassa.
Ennen kuin muutin Hollantiin join alkoholia joka ilta. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Illassa saattoi mennä viinipullo tai pari viskipaukkua ja joskus vain lasi viiniä. Useammin se viinipullo toki meni yhdessä illassa ja siihen muutama paukku päälle. Kerran oli oikein huono päivä ja join puoli pulloa tequilaa puolen tunnin sisällä.
Ensimmäisen kerran kokeilin röökiä 19-vuotiaana. 3 päivää polttelin ja sitten lopetin koska tuntui ihan kauhealta. Toki sen askin poltin joskus loppuun. En tiennyt pahemmin mitä eroja eri merkeillä on niin ostin vaan jotain mitä olin nähnyt jonkun muun polttavan. Istanbulin reissun jälkeen kun taas joskus aloitin tupakoimaan aloin polttamaan camelia. Opettelin toki vetämään henkeen vasta sitten kun olin au pairina hollannissa.
Kokeillut muutaman kerran lopettaa taas, mutta ei se onnistu.
Kannabiksesta ekat muistikuvat on kun eräs ulkomaalainen kaveri kertoi kun oltiin 15-vuotiaita että hän oli kaverinsa kanssa hiisaillut ja nyt kaveri nukkuu sohvalla pistooli vieressä. Kuvankin lähetti oikein. Eräälle poikakaverille suutuin kun hän sanoi kokeilleensa sitä joissain bileissä. Ensimmäisen kerran kun olin tietoisesti pilvipäiden kanssa samoissa bileissä olin erään nettikaverin kavereiden tupareissa. Olin ihan ihmeissäni. Itse join vain omia viinojani. Pikkuhiljaa niitä pilven polttajia vaan alkoi ilmestymään kaveripiiriin, mutta kukaan ei ikinä tuputtanut sitä tai tarjonnut, enkä olisi toki kokeillutkaan.
Hollannissa asuessani se alkoi tosin kiinnostamaan. Aloin lukemaan aiheesta netissä. Kerran päätin etsiä kylän ainoan coffeeshopin. Ulkopuolelle asti menin, mutta en tohtinut mennä sinne. muutamaa kuukautta myöhemmin, kun olin asunut hollannissa 10kk loukkasin selkäni kun olin ollut au pairina n. 2kk. Söin pari viikkoa ibuprofeiinia, mutta ei se auttanut. Sitten eräänä iltana päätin kokeilla kannabista kun sitä oltiin suositeltu kipuun.
Oli tuulinen ilta. Olin jo päivällä käynyt etsimässä kivannäköisen coffarin. Töiden jälkeen painelin sitten raitiovaunulla Haagin keskustaan. Jännitti kun en oikein tiennyt että mitä odottaa. The jukebox oli coffarin nimi ja myyjänä oli kaunis kiharatukkainen nainen. Hän hymyili ja oli auttavainen. Ostin gramman Thaita, maksoi 4euroa. Käärimisestä ei tullut oikein mitään eikä se tuntunut oikein missään. Seuraavana iltana kääriminen onnistui _vähän_ paremmin ja tuli mukavan rento olo. Kerran viikossa tuli vähän hiisailtua tai syötyä itsetehtyä kannabiskakkua. Keväällä aloin laiskana ostamaan valmiita jointteja ja viimeiset 4kk kun olin Hollannissa poltin oikeastaan joka päivä. Arkisin toki vain illalla kun oli duunit ohi, mutta viikonloppuna livahdin aamulla jo ulos hiisailemaan ja nautin ihanasta säästä.
Nukuin paremmin kuin ikinä ennen, selkä tuntui paremmalta, laihduin, jaksoin tehdä duunia paremmin, masennus ja stressi lieveni ja oli kivaa.
Päätin kumminkin tulla takaisin Suomeen ja lopettaa hiisailun seinään.
Mutta en halua juoda alkoholia enää. Moni muu ei halua juoda alkoholia. Joillekkin kannabis sopii paremmin kuin viinan kanssa läträäminen ja kannabiksen laittomuus aiheuttaa monille ongelmia. Kannabiksen käyttäminen ei tarkoita, että käyttäisi muitakin huumeita. Minulle on tarjottu muutakin, mutta olen kieltäytynyt.
Nyt olen sitä mieltä, että kannabis tulisi dekriminalisoida (tai laillistaa).
Ittelle ainakin sopii kannabis paremmin, ku rähinä litku.. Ei tuu morkkista, eikä muutenka hölmöiltyy.
ReplyDeleteAuttaa mm. särkyyn, masennukseen ja silti seuraavana pvänä kunnossa. (samaa ei voi sanoo viinasta.) Kannabiksen dekriminalisoinnin puolesta..
Tissei ja pilvee! paras blogi ever \o/
ReplyDelete